Miten korkokatto tulee vaikuttamaan pikalaina-alaan?

Suurempia lainoja pidemmillä takaisinmaksuajoilla tuo hyödykesidonnaisilla, vai koko pikavippitoiminnan loppuminen? Pikavippialan tulevaisuudesta ei ole tällä hetkellä kenelläkään varmaa tietoa. Varmaa on vain se, että pikavipeille asetteille oleva korkokatto on edennyt varsin pitkälle, ja se on eduskunnan päätöstä vaille valmis. Eduskunnan äänestäessä korkokaton puolesta tulisi voimaan reilun kolmen kuukauden mittainen siirtymäaika, jonka jälkeen laki tulisi voimaan.

Korkokaton myötä kaikki 2000 euron lainat ja niitä pienemmät luotot saavat todellisen vuosikoron ylärajaksi enintään 50 prosenttia viitekoron lisäksi. Kun nykyään vippien kulut ovat vain noin 25 prosenttia alkuperäisestä lainasummasta, mutta vuosikorot siitä huolimatta useita satoja tai jopa tuhansia prosentteja, tarkoittaisi 50 prosentin vuosikorko käytännössä sitä, että esimerkiksi 200 euron vipin kulut saisivat olla alle kymmenen euroa.

Korkokaton yhteydessä kiellettäisiin myös lainanhaun yhteydessä vaadittavat maksulliset tekstiviestit, joita on käytössä osassa vippipalveluista. Eduskunta äänestää korkokattolaista kevään aikana, joten korkokatto tulee voimaan aikaisintaan kesä-heinäkuun paikkeilla.

Pikavippiyritykset ja niitä edustava Suomen Pienlainayhdistys ovat kritisoineet todellisen vuosikoron käyttämistä pikavippien hintojen mittaamiseen, sillä todellinen vuosikorko on tarkoitettu laskettavaksi luotoille, joiden laina-aika on vähintään yhden vuoden. Pikavippien laina-ajat ovat kuitenkin keskimäärin vain reilu 30 vuorokautta, joten todellista vuosikorkoa ei tulisi sellaisenaan laskea vippien kaltaisille lyhytaikaisille lainoille.

Siitä huolimatta, että pikalaina-alan toimijat ovat tuoneet esille tällaisia ongelmia, hyväksyi hiljattain korkokattoasiaa käsitellyt talousvaliokunta todellisen vuosikoron käyttämisen pikavippien kulujen mittarina. Talousvaliokunta perusteli päätöstään sillä, että todellisen vuosikoron laskeminen pikavipeille on jo vakiintunut tapa, eikä sitä ole tarpeellista muuttaa. Asiasta voi toki kuitenkin olla montaa mieltä.

Talousvaliokuntakin kuitenkin myönsi, ettei todellinen vuosikorko ole välttämättä paras mahdollinen tapa mitata pikavippien kuluja, sillä esimerkiksi laina-aikaa pidentämällä todellinen vuosikorko voidaan saada huomattavasti pienemmäksi, vaikka kulut eivät sinänsä pienene suhteessa lainkaan. Vippien takaisinmaksuaikojen pidentäminen onkin vippipalveluille yksi vaihtoehto jatkaa myös pienten vippien tarjontaa.

Tämä voi kuitenkin aiheuttaa päinvastaisen vaikutuksen, kuin mitä korkokattoa suunnitellessa on ajateltu. Korkokattoahan ollaan nimittäin asettamassa, jotta ylivelkaantumiset saataisiin vähenemään, mutta jos vippien laina-ajat asetetaan huomattavasti nykyistä pidemmäksi, ehtivät kuluttajat ottamaan reilusti enemmän luottoja eri luotontarjoajilta, ennen kuin ensimmäisenä otetuista luotoista aiheutuu maksuhäiriömerkinnät.

Järkevin tapa taistella ylivelkaantumisia vastaan olisikin luultavasti Suomen Pienlainayhdistyksen ja useiden kansanedustajien esille tuoma positiivinen luottorekisteri, joka on jo käytössä useissa muissa Euroopan maissa, ja jonka vaikutukset on todettu erittäin myönteisiksi.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *